EU:n tekoälysäädös – konekäännökset ja avoimuusvaatimus
Kirjoittaja: Karoliina Rinne
1.8.2024 voimaan tulleella EU:n tekoälysäädöksellä (2024/1689, EU AI Act) voi olla merkittäviä vaikutuksia tekoälyn avulla tehtävälle sisällöntuotannolle, tekstien kirjoittamiselle ja kääntämiselle. Säädöksen tavoitteena on taata tekoälyn vastuullinen, turvallinen ja ihmisoikeuksia kunnioittava käyttö EU:n alueella. Siksi käyttäjille on ilmoitettava, jos kuva- tai videosisältö, teksti tai käännös on luotu tekoälyavusteisesti. Käytäntö näyttää, miten tämä tulevaisuudessa toteutuu.
Tekoälyn käytöstä on ilmoitettava
Yksi tekoälysäädöksen kantavista ajatuksista on avoimuus: käyttäjälle on ilmoitettava, kun hän on tekemisissä tekoälyn kanssa esimerkiksi chattibotin kanssa käydyissä keskusteluissa. Lisäksi erityisvaatimuksia on asetettu ns. suuririskisille tekoälyjärjestelmille, jotka vaikuttavat merkittävästi ihmisten terveyteen, turvallisuuteen ja perusoikeuksiin.
Kun mietitään sisällöntuotantoa, säädöksessä todetaan, että ilmoitusvelvollisuudesta voidaan poiketa, ”jos tekoälyn tuottama sisältö on läpikäynyt ihmisen suorittaman arviointiprosessin tai toimituksellisen valvonnan ja luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on toimituksellinen vastuu sisällön julkaisemisesta”. Käännösten suhteen tämä tarkoittaa sitä, että ihminen on tarkistanut (eli jälkieditoinut) koneen tuottaman käännöksen.
Ihminen portinvartijana
Tekoälysäädöksessä mainitaan myös ihmisen suorittama valvonta. Näiden ihmisten on tärkeää ”pysyä tietoisina mahdollisesta taipumuksesta luottaa automaattisesti tai liiallisesti suuririskisen tekoälyjärjestelmän tuottamiin tuotoksiin (”automaatiovinouma”)”.
Vaikka konekäännöksiä tuskin ikinä luokitellaan kuuluvaksi suuririskisiin järjestelmiin, automaatiovinouma pätee niihin mitä suurimmassa määrin. Tekoälyn tekemiä käännöksiä on helppo pitää pätevinä, jos ne näyttävät päällisin puolin kelvollisilta. Tarkemmin tarkasteltuna konekäännös voi kuitenkin sisältää vakaviakin virheitä, kuten kirjoitin termejä käsittelevässä blogissani.
Hassu käännösmoka vai uhka potilasturvallisuudelle?
Yle uutisoi hiljattain, miten HUS oli lähettänyt syöpäpotilaalle täysin käsittämättömän ruotsinkielisen viestin tuleviin tutkimuksiin liittyen. Viestissä muun muassa mainittiin heinän poimiminen ja nokkaunet. Alkuperäinen, oikea viesti jäi jutun perusteella hämärän peittoon. Potilas toivoi, että hoidon taso on HUSissa paremmalla tolalla kuin ruotsinkielinen viestintä.
Hallintoylilääkäri Veli-Matti Ulander kommentoi tapausta ”erikoiseksi”. Kyseessä oli kuulemma pelkästään yksittäinen tapaus, lapsus, ”toki ollaan pahoillamme”. Jutussa Ulander väittää, että henkilökunta on sääntöjen vastaisesti kääntänyt viestin itse, mikä on täyttä puuta heinää: viesti on selvästi turautettu konekääntimellä lopputulosta vilkaisematta, sillä ihminen – edes kokematon ruotsia osaava kääntäjä – ei olisi kyseisiä käännösvirheitä tehnyt.
Virheellinen ruotsinkielinen viesti esitettiin jopa hieman huvittuneeseen sävyyn: pikkumoka, joka jopa vähän naurattaa! Potilas itse oli kuitenkin jo ehtinyt luulla viestiä huijausviestiksi. Sen jälkeen tuleva hoito oli alkanut mietityttää. Entä miten ennen tutkimuksia pitäisi sitten toimia, kun ohjeet ovat siansaksaa?
Tekoälysäädös luokittelee terveydenhuollon tekoälyjärjestelmät suuririskisiksi, joten voisi kuvitella, että konekäännöksiinkin suhtauduttaisiin terveydenhuollossa edes hieman vakavammin. Tai edes tiedettäisiin ja myönnettäisiin, kun niitä on käytetty.
Vastuullisuus ja eettisyys konekäännöksissä
Tekoälysäädöksessä viitataan komission asiantuntijaryhmän laatimiin eettisiin periaatteisiin, joiden on tarkoitus auttaa varmistamaan, että tekoälyn käyttö on luotettavaa ja eettisesti hyväksyttävää. Periaatteisiin kuuluvat ”ihmisen toimijuus ja ihmisen suorittama valvonta, tekninen vakaus ja turvallisuus, yksityisyyden suoja ja datanhallinta, avoimuus, monimuotoisuus, syrjimättömyys ja oikeudenmukaisuus sekä yhteiskunnallinen ja ympäristöön liittyvä hyvinvointi ja vastuuvelvollisuus”.
Konekäännöksissä haluaisin korostaa ihmisen toimijuutta – tekoälyjärjestelmiä pitää käyttää työkaluina, jotka palvelevat ihmisiä. Tämä toteutuu vain, kun asiantuntija tarkistaa konekääntimien tuotokset ja muokkaa niistä oikeellisia, tasa-arvoisia, monimuotoisia ja syrjimättömiä. En esimerkiksi ole vielä kertaakaan saanut koneelta käännökseksi esihenkilöä, vaan johtaja on aina esimies. Sukupuolineutraali kielenkäyttö on ottanut konekäännösten myötä valtavasti takapakkia − suomalaisesta sujuvasta ja selkeästä ilmaisutavasta puhumattakaan.
Kiinnostaako käännösten toteuttaminen tekoälyn avulla? Lue täältä, miten tekoäly taipuu sisältömarkkinoinnin kääntämiseen ja nappaa talteen muistilista termien tarkistamiseen.
Kysy lisää
Tekstiräätälit on kääntämisen asiantuntija, jotta sinun ei tarvitsisi olla. Me pystymme tekemään johdonmukaisia ja suomalaisen kuuloisia käännöksiä – joko tekoälyn avulla tai ilman. Soita minulle tai lähetä sähköpostia, niin jutellaan: 050 576 9794, karoliina@tekstiraatalit.fi.