Miksi tekoäly kääntää välillä mainiosti ja välillä päin honkia?

Kirjoittaja: Karoliina Rinne

Tekoälyn aikakaudella kuka tahansa voi kääntää tekstejä kieleltä toiselle napin painalluksella. Välillä lopputulos tuntuu todella vakuuttavalta, kun taas välillä tekstissä vilisee aivan umpihulluja plöräyksiä. Miksi näin on? Mikä ihme saa tekoälyn päättelemään, että ”en stund av egentid och njutning” (hetki omaa aikaa ja nautintoa) onkin ”hetki itsetyydytystä ja nautintoa”? Syy on tavassa, jolla tekoäly tuottaa tekstejä ja käännöksiä: kyseessä on tilastollinen ja laskennallinen prosessi.

Tekoäly ja ihminen kääntävät eri tavoilla

Vaikka tekoälyn ja ihmiskääntäjien prosessit tekstintuotannossa ovat molemmat translationaalisia, niissä on myös perustavanlaatuisia eroja. Kone ei ymmärrä merkityksiä, vaan laskee ja mallintaa todennäköisyyksiä: ”Kun tällainen sanajono esiintyy, seuraava on todennäköisesti tämä.”

Koneella ei siis ole kokemuksellista tai kulttuurista tietoisuutta, eikä ymmärrystä mielleyhtymistä, sävystä tai sosiaalisesta merkityksestä. Sillä on vain laskennallinen malli siitä, miten sanat esiintyvät yhdessä tietyissä yhteyksissä.

Siinä missä ihmiskääntäjä häviää tekoälyn laskentateholle mennen tullen, yhdessä asiassa ihmistä ei ole voittaminen: merkitysten ja tunteiden ymmärtämisessä. Ihminen osaa tulkita merkityksiä, sävyjä, asiayhteyttä ja kulttuurisia viittauksia.

Ihmiskääntäjä ymmärtää, että esimerkiksi idiomit, huumori tai kohteliaisuusmuodot eivät ole pelkkiä kieliopillisia rakenteita vaan sosiaalisia merkkejä, joilla on kulttuurinen tehtävä. Inhimillinen kääntäminen on siis semioottinen prosessi.

Ymmärrys eri prosesseista tärkeää

Tekoälyn algoritmien avulla tekemiä käännöksiä on helppo pitää pätevinä, jos ne näyttävät päällisin puolin kelvollisilta. Tarkemmin tarkasteltuna konekäännös voi kuitenkin sisältää vakaviakin virheitä, kuten Tekstiräätälien termejä käsittelevä blogissa on aiemmin kerrottukin.

Mitä harvinaisempi käännettävän tekstin aihepiiri on, sitä kehnompi on lopputuloskin, koska koneella ei ole tarpeeksi analysoitavaa dataa ja materiaalia laskennan pohjalle. Tämä voi johtaa kammottaviinkin käännöksiin: kone voi esimerkiksi tarjota potilasohjeessa mainitulle pistämiselle/injektoinnille (tanskan ”stikke”) käännökseksi puukottamista. Kone ei ymmärrä asiayhteyttä eikä tunne tunnontuskia tästä käännöksessä; sen avaruusvektorissa tämä merkkijono on todennäköisin.

Hyvin harvoin konekäännökset läpäisevät hyvän suomen kielen seulaa, vaan ne ovat edelleenkin kovasti englannin makuisia – tätä voi tosin olla vaikeaa huomata ns. automaatiovinouman vuoksi eli koska eteen tupsahtavaan tekstiin luotetaan liikaa.

Jos tekoälyä siis käytetään tekstin tuotantoon ja kääntämiseen, on hyvä pitää mielessä, että kyseessä on laskennallinen prosessi. Kone ei ymmärrä merkityksiä – eikä kanna vastuuta tuotoksestaan. Kone ei tee taustatutkimusta eikä tarkista faktoja.

Ihmiskääntäjän prosessi ja vastuunkanto

Kun ihminen kääntää tekstiä, prosessi on erilainen kuin koneella. Kääntäminen on monitasoista semioottista toimintaa, jossa kääntäjä käsittelee sekä sanojen merkityksiä että tekstin sivumerkityksiä, sävyjä ja tyylejä – sitä, mitä rivien välissä sanotaan ja joka voi olla viestinnässä jopa tärkeintä!

Ammattikääntäjä tuntee kohdekulttuurin ja osaa huomioida esimerkiksi sukupuolineutraalin kielenkäytön. Ja mikä tärkeintä: hän on tiedonhaun ammattilainen, joka tietää, mihin tiedonlähteisiin voi luottaa. Hän osaa myös kääntyä asiakkaan puoleen epäselvien tekstikohtien selvittämiseksi (kone ei kysele, se vain arvailee pokkana).

Toki ammattikääntäjä on paljon muutakin kuin tekstityöläinen. Hän on asiantuntija, joka voi yhdessä asiakkaansa kanssa pohtia vaikka termien käyttöä, yrityksen kielipolitiikkaa, saavutettavaa kieltä, hyviä viestintätapoja, yhdenmukaistamista – kaikkea, mikä sujuvoittaa ja tasa-arvoistaa viestintää eli säästää rahaa ja tuo tyytyväisiä loppuasiakkaita.

Jos tekoälyä käytetään työkaluna käännösten tekemiseen, ammattikääntäjä voi tarjota tekoälysäädöksessäkin peräänkuulutettua vastuunkantoa: ihmisen toimijuutta ja ihmisen suorittamaa valvontaa. Konekäännin kun on vain työkalu, joka ei kanna vastuuta laskelmistaan, se on (edelleenkin) ihmisen tehtävä.

Yhteenveto

Ihmiskääntäjä on viestinnän, kulttuurien ja kielten asiantuntija, joka kääntää merkityksiä, muokkaa tekstiä kohdekielelle ja voi toimia asiakkaansa kielikonsulttina.
Tekoäly on työkalu, joka kääntää malleja ja tarjoaa laskennallisia todennäköisyyksiä merkkijonoille.

Blogia on inspiroinut Riku Haapaniemen (Tampereen yliopisto) Kansainvälisessä kääntäjienpäivässä 30.9.2025 pitämä esitys Mitä tiedämme tekoälystä, kun tiedämme kääntämisestä? Kääntäjien asiantuntijuus ja kääntämisen tutkimus apuna tekoälyn käyttöönotossa.

Kysy lisää

Tekstiräätälit on kääntämisen asiantuntija, jotta sinun ei tarvitsisi olla. Me pystymme tekemään johdonmukaisia ja suomalaisen kuuloisia käännöksiä – joko tekoälyn avulla tai ilman. Soita minulle tai lähetä sähköpostia, niin jutellaan: 050 576 9794, karoliina@tekstiraatalit.fi.